Maailman yleisimmät syövät

Syöpä on sairaus, joka johtuu kehon muuntuneiden solujen hallitsemattomasta jakaantumisesta ja leviämisestä muihin kudoksiin. Pään ja kaulan alueen syövät ovat kaiken kaikkiaan   erittäin harvinaisia sairauksia. Suurin osa pään ja kaulan alueen syövistä saa alkunsa limakalvon pintaa peittävistä epiteelisoluista.

Suomut ovat asettuneet limittäin kuten päreet pärekatossa. Sen järjestävät Suomen Perhostutkijain Seura ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Ne kuuluvat siis samaan luokkaan kuin kovakuoriaiset, nivelkärsäiset, pistiäiset tai vaikkapa täit ja väiveet.

Kesällä 2018 gammayökkösen toukat tuhosivat härkäpapu- ja kuminakasvustoja eri puolilla Suomea. Loispistiäisen toukat syövät sitten perhostoukkaa elävältä sisältäpäin. Perhosharrastajat ja -tutkijat hyödyntävät perhosten valohakuisuutta valopyydyksillä. Kaikki tuikitärkeitä ekosysteemille. Hoitoon kuuluu olennaisena osana kuntoutus.

Niin sanotun primäärihoidon ja paranemisajan jälkeen syöpätaudin seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa aluksi kolmen – neljän kuukauden välein kahden vuoden ajan ja neljän – kuuden kuukauden välein kolmen vuoden ajan.

Myös suruvaipan ja kultaperän toukat elävät pajulla.

Useimmiten perhostoukkia on niin vähän, että niistä ei ole harmia kasveille. 28.) Dave Goulson puolestaan mainitsee kimalaiskirjansa alaviitteessä perhoskeräilijöistä, jotka houkuttelevat rottien raadoilla puiden latvustoissa lentäviä häiveperhosia alas.

Osa perhosista ei tarvitse aikuisena lainkaan ravintoa, sillä niille riittää toukkana nautittu ruoka.

Suomen yleisimmät päiväperhoset vuonna 2023

1. Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus)
2. Lanttuperhonen (Pieris napi)
3. Nokkosperhonen (Aglais urticae)
4. Kangasperhonen (Callophrys rubi)
5. Sitruunaperhonen (Conepteryx rhamni)
6. Lauhahiipijä (Thymelicus lineola)
7. Piippopaksupää (Ochlodes sylvanus)
8. Metsänokiperhonen (Erebia ligea)
9. Idänniittyperhonen (Coenonympha glycerion)
10. Angervohopeatäplä (Brenthis ino)

Kukkien mesi on perhosten ruokaa

Useimmat aikuiset perhoset käyttävät ravinnoksi nesteitä, kuten kukkien mettä tai puiden mahlaa.

Se on selvinnyt monesta vaarasta.

Useimmat perhoset lentävät yöllä

Päiväperhoset ovat perhosten näkyvin ryhmä, mutta määrällisesti huomattavasti enemmän Suomessa on yöaktiivisia perhosia. Sillä se imee mettä tupakan ja köynnöskuusaman kukista.

Perhosille sopivia kukkia löydät Pihaperhosen verkkokaupasta.

Eräät päiväperhoset, kuten häive- ja haapaperhoset käyttävät ravinnokseen eläinten raadoista imemiään nesteitä.

Lisäksi perhostentoukat ovat merkittävä ravinnonlähde linnunpoikasille.